sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Kapteenin katumus.

Kapteeni on kuitenkin pohjimmiltaan reipas ja rohkea ankka. Siksi hän päätti vakaasti pitää lupauksensa ja heti raikulireissuiltaan selviydyttyään, aloitti Kapu ihan uudenlaisen elämän. Ensitöikseen hän etsityi ystäväperheen luo treenaamaan.

Rankan crosstrainer-treenin jälkeen Kapteeni palasi kotiin, ja päätti vakaasti, että nyt on kertomisen aika. Ikuisuuksiin hän ei voi menneisyyttään vältellä, mikäli Kotlanti vielä haluaa jakaa tuhlaajakapteenin kanssa arkensa ilot ja surut...

Kapteenin sunnuntaiaamu..

Kotiin päästyään Kapteeni rojahti sohvalle, oman pääkallovilttinsä alle, nukkumaan. Mutta eipä meinannut unesta tulla mitään. Häpeäflashbackit ja päänsärky vaivasivat. Mitä sitä tulikaan tehtyä?? Perjantain pelireissut tyhjensivät tottumattoman Kapteenin lompakon, ja lauantain lapasesta karannut raikulipäivä tuotti kauhukuvia Kapteenin mieleen. Hätkähtäen Kapu heräsi tinnitukseen, oliko illalla joku keikka?

Ja hetkinen, entäs ne jatkot siellä Kalevassa?

SIE-TÄ-MÄ-TÖN-TÄ! Tuskasi Kapteeni ja kaivautu torkkupeitteensä alle. Huomenna alkaa uusi elämä!

Kapteeni joron jäljillä..

Lauantai lähti Kapteenilta sitten jo ihan lapasesta, kuvat puhukoot puolestaan. Voi, Kapteeni parka on aivan tuuliajolla!


Kapteenin raikulipäivät

Ihanaa oli Kuusamossa, Kapteeni tunti hipiänsä siliäksi ja käytöksensä höveliksi. Kerrassaan rauhoittava ja miellyttävä reissu! Ei ole koskaan käsilaukussa junalla matkustaminen ollut Kapteenista yhtä kannattavaa. Kotiin palatessa kuitenkin kismitti. Ihana alkuviikko kulminoitui loppuviikon kiukutteluun ja pieniin, totaalisen merkityksettömiin mutta kyllästyksentäyteisiin ja ilkeisiin riitoihin. Kapteeni ei osannut vaan sanoiksi pukea sitä, kuinka kotona, ja omassa mielessä, painavat asiat kuormittivat myös arkea ja yhdessäoloa, varsinkin sen jälkeen, kun oli saanut relata ja unohtaa mieltä painavat asiat saunan lämmössä ja luonnon rauhassa. Muutaman päivän kotona kiukuteltuaan Kapulle riitti, hän päätti viettää vielä railakkaan viikonlopun ja elää kuten nuoruudessaan, tehden juuri sitä mitä mieleen pälkähtää. Rokki ja sportti vetivät Kapteenia puoleensa, ja niin alkoi Kapun kokemusrikas viikonloppu rakkaiden, joskin jo hiukan menneisyyteen kuuluvien asioiden parissa.
Perjantain Kapteeni omisti pelaamiselle:
Bilismestarina Kapteeni.

http://www.youtube.com/watch?v=pb0c5S4doOw&feature=related

Pöytäjalista loppuillasta by Kapu

Kapteeni Kuusamossa.

Saunomisen ja rentoutumisen lisäksi Kapteeni myös tsekkaili maisemia, ja poroja. Porojen ollessa ovelia ninjoja, ehti Kapteenin omistaja kuitenkin kuvaamaan vain maisemia. Aamuauringon vielä viimeisiä kertoja ennen kaamosaikaa noustessa, nautti Kapteeni kirpeänraikkaasta pakkasaamusta hiljaisessa metsäympäristössä ja huokasi: "ei ole elämässä oikeastaan mikään huonosti." Lasillinen luomuista kaarnikkamehua aamupalaksi ja kokoukseen mars, ajatteli reipas Kapteeni rentoutumisestaan ja mahtavista ruokatarjoiluista virkistyneenä. Kapteeni suorastaan ihastui Oivangin lomakartanon maisemiin ja mielettömään majoitusmökkiin, jossa puitteet todellakin olivat rauhoittumiseen ja miettimiseen kohdillaan. http://www.oivanginlomakartano.fi/

Kapteenin reissut.

Niin on Kapteeni miettinyt ja miettinyt. Kotlantiin tutustuttuaan Kapteeni ei ole mitenkään rohkaistunut kertomaan menneisyydestään. Myös perisuomalainen sauna yhdessä uuden kumppanin kanssa on jäänyt synkkien salaisuuksien vuoksi kokematta. Siksipä päätti Kapteeni loikata omistajansa laukkuun ja matkustaa Oulun kautta Kuusamoon tsekkailemaan poroja ja miettimään elämäänsä. Ja saunomista matkalla riitti. Erityisesti nautti Kapteeni Kuusamolaisesta erikoisuudesta, saunabussista. http://www.rukapalvelu.fi/fi/saunabussinloylyt.html


Matkallaan Kapteeni nautti myös metsäkylpylä Seita Spa:n http://www.rukapalvelu.fi/fi/11_2.html ihanista löylyistä ja tunnelmasta, kuitenkin niin fiiliksissään, ettei valokuvaamaan ehtinyt. Osansa teki myös pohjois-Suomen pakkasten ja saunojen yhteisvaikutuksesta huurtunut kameran linssi. Kapteeni arvostaa Kuusamoa, isolla A:lla!

maanantai 12. syyskuuta 2011

Kotlannin villi nuoruus ja yhteiset kiinnostuksenkohteet

Edellisessä päivityksessä Kotlanti perehdytti Kapteenia kotiseutuunsa. Jää saatiin murrettua ja Kotlanti päätti kertoilla lisää elämästään, tällä kertaa nuoruusvuosiltaan, joista kai kukaan ei ole aina niin kovin ylpeä. Kotlannin pohjustellessa kuvakertomustaan, Kapteenin mieltä kaiversi edelleen se synkkä salaisuus. Hän halusi kuitenkin nähdä, mitä Kotlannin menneisyys pitää sisällään, ennen oman salaisuutensa verhon raottamista. Ilokseen Kapteeni huomasi hyvin pian, että hänen ja Kotlannin historiasta löytyykin yllättäen yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Vai mitäpä sanotte tästä?
Muistuuko mieleen Kapteenin kesä? 
Tai entäpä Kotlannin naurattavat kertomukset villistä ja kosteasta nuoruudesta sumuisilla nummilla?

Kotlanti S:llä ei suosittele ottamaan mallia nuoruuden hölmöilyistään!
Edeltävää kuvaa Kapteeni hiukan kauhistui, vaikka toki hän kertoi Kotlannille myös omasta kesästään ja auvoisasta piknikistä Suomenlinnassa. Herkutteluteemasta innostui myös Kotlanti ja esitteli Kapteenille useita kuvia siitä kuinka hän on viettänyt kotiseuduillaan makeaa elämää. Yhteiset vaakkumisen aiheet eivät totisesti loppuneet näiltä kahdelta ankalta kesken!



Kapteeni oli hyvin vaikuttunut, samoin oli Kotlanti, hän ei olisi koskaan voinut kuvitella, että heillä on näin paljon yhteistä. Tuntui siltä, että aloitti hän vaakkumisen mistä tahansa, löytyi Kapteenilta vastaavia kokemuksia ja yhteisiä aiheita vaan kupli, kuten kylpyvaahto ammeessa. Illalla Kotlanti vielä kertoi tirskahdellen millaisessa paikassa hän oli tottunut nukkumaan. Kylmässä ja kolkossa linnassa, riippumatossa killuen. 

Kapteenia kylmäsi jo ajatuskin Kotlannin makuukamarista, ja molemmat ankat olivat yhtä mieltä siitä, että pehmeä pääkalloviltti on paras mahdollinen nukkumapaikka. Illan koittaessa ankat kömpivät vilttien väliin ja Kotlanti vaipui onnelliseen uneen. Kapteeni Ankka kuitenkin tuijotti kattoon eikä saanut unta. Hänen olisi pakko kertoa ennemmin tai myöhemmin...