maanantai 12. syyskuuta 2011

Kotlannin (S:llä) elämä ja teot

Onnistuneen tutustumisillan jälkeen koitti uusi päivä, sekin tutustumisen merkeissä. Edellisenä iltana ankat tutkailivat yhdessä Kapteeni Ankan perhealbumeja. Tänään oli Kotlannin S:llä vuoro avata Kapteenille omaa elämäänsä nummilla. Kotlannin ammatti on peräsmies, tosin hän ei sen naurattavan luonteen vuoksi juurikaan tykkää asiasta huudella. Kapteenin kanssa löytyi kuitenkin hetkessä yhteinen sävel ja Kotlanti kaivoi valokuvansa esiin. Hän oli suunnitellut tarkoin mitä ensimmäisenä elämästään paljastaa. Kotlanti päätyi perinteiseen kaupunkinäkymään Edinburghista, seurassaan hänen edellinen omistajansa.
Seuraavaksi Kotlanti valitsi kuvan jossa hän poseeraa takanaan vehreä linnan puutarha. Kotlanti S:llä ei suinkaan halunnut esittää parempaa mitä on, linnat vain ovat kovin tyypillisiä hänen kotinummillaan. Tosin kolkkoja ja kylmiä ne ovat. Kotlanti oli hyvin tyytyväinen siihen, että hän sai tulla asumaan Kapteenin pääkalloviltille kuivaan ja lämmitettyyn taloon, jossa hanasta sai lämmintä vettä. 

Seuraavaksi hiukan leikkisyyttä. Säkkipillit ovat Kotlannista aika hauskoja vekottimia, vaikka hän ei omilla pikku ankankeuhkoillaan moista laitosta osaakaan soittaa. Kapteenia nauratti kuva niin kovasti, että Kotlannin virnuillessa ja Kapteenin kaakottaessa omistajakin tiesi yhteisen sävelen viimeistään löytyneen. <3



Kotiseutuesittelynsä päätökseksi Kotlanti päätti jään murruttua hiukan esitellä hurjaa puoltaan ja kotiseutunsa sotaisaa historiaa. Yarrr!

Ja Kapteeni oli niin myytyä ankkaa. Hän haaveili jo pienessä mielessään matkasta Kotlannin S:llä kotiseuduille, tutkimaan sumuisia nummia yhdessä uuden ystävänsä kanssa. Ensin vaan pitäisi selvitä siitä synkästä salaisuudesta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti